Blogini on ollut pitkään jäähyllä. Jos joku on tullut pohtineeksi, onko jotain sattunut, vastaus on kyllä. Viime syksy imi minusta voimat niin pahasti, ettei riittänyt energiaa kirjoittaa tai harrastaa mitään muutakaan. Olen ollut lähinnä haamu itsestäni.

Jouluksi pakkasin kuitenkin tavarat ja karvaiset kaverini autoon ja suuntasin Pohjanmaalle perheeni luo. Siellä tuli katsottua ensimmäistä kertaa kuukausiin kunnolla peiliin. Sitten alkoi itku ja valitus. Voi tavaton, että valitinkin! Minulla on onneksi niin mahtava perhe, että kaikki jaksoivat kuunnella ja neuvoa, vaikka levyni jumahti pahasti päälle. Kotosalla selvisi, että hankalaan tilanteeseen on olemassa ihan mahdottoman yksinkertainen ratkaisu, jota en ole vain tajunnut aiemmin.

Valitettavasti en pysty avautumaan aiheesta vielä enempää, mutta voin ainakin luvata, että blogini tulee taas päivittymään. Kun lupausten makuun päästiin, niin tulkoon samaan kyytiin lupaus uudelle vuodelle:

Vuonna 2007 en aio olla kiltti. En taivu mihinkään, mikä lähtökohtaisesti vituttaa. Katri "Kutri" Mannisella on aina kaikenlaisia teemavuosia, minä voisin aloittaa terveen itsekkyyden kauden. Asialliset hommat hoidetaan, jos ne koskevat omaa ja läheisten hyvinvointia. Muuten ollaan kuin ellun kanat.

Vuodesta 2006 jäi käteen ultimaattinen kiitollisuus siitä, että minulla niin upea perhe ja ihania ihmisiä ympärillä. Ensimmäistä kertaa aikoihin olen ollut tilanteessa, jossa olen ollut olkapään tarpeessa tai huolen aiheena. En vieläkään ole elämäni kunnossa, mutta arvatkaas mitä. Tulen olemaan.