Elämässäni on tällä hetkellä aika paljon uutta meneillään. Työpaikka vaihtuu, koulu jää taka-alalle, muutan uuteen kaupunkiin avoliittoon… ja sitten yhtäkkiä taivaalta tipahtaa kasa epäilyksiä. Haluanko tätä? Pystynkö tähän? Mitä tapahtuu koko sosiaaliselle elämälleni ystävien jäädessä Tampereelle? Olenko valmis heittäytymään näin vakavanlaatuiseen parisuhteeseen? Mikä nykyisessä elämässäni on oikeastaan vikana, miksi minulla on niin kiire pois?
Tavattoman vaikeita kysymyksiä, jotka aiheuttavat tavattoman odottamattomia reaktioita. Ne taas sekoittavat pakkaa vielä vähän lisää. Sitten taas valvotaan öitä, unohdetaan syödä ja pohditaan ihan turhia.
Ehkä on parempi vain lakata miettimästä. Päättää, että menen nyt ja näin on näreet.
Niin teki kanikin tänään ja pääsi hamsterikammostaan.
