Sohvahan se tosiaan on. Viimeisten viikkojen aikana olen viettänyt siinä huomattavan paljon aikaa. Omaan, pehmoiseen sohvaan ei tarvitse kuin istahtaa ja saman tien on unten mailla. En ole pariin viikkoon selvinnyt päivääkään ilman muutaman tunnin päiväunia. Viime viikolla hälytyskellot alkoivat tosin piristä, kun rupesin nukahtelemaan myös toisten sohville. Taitaa olla rautalääkkeen paikka.